Näin Ruotsi rakennettiin
Näin Ruotsi rakennettiin
Ensimmäiseksi matkataan omakotitalokadulle. Petra nauttii omakoti-idyllistä Enskedessä, Mark törmää kuningatar Elisabetiin Norra Ängbyssä, ja Gert vierailee H55-näyttelyssä Helsingborgissa. Kurkistamme myös 1970-luvun pakettitaloihin ja tapaamme talosta haaveilevan pariskunnan Marien ja Billin. Miltä ruotsalainen talounelma voisi näyttää tulevaisuudessa?
Näin Ruotsi rakennettiin
Voivatko kaupunkiemme ytimet säilyä keskustoina ikuisesti? Vuonna 1930 Örebrossa avattiin uudenlainen myymäläketju, joka haastoi entisajan torikauppiaat ja pikkuputiikit. Matka jatkuu maailman ensimmäiseen sisäostoskeskukseen ja 1960-luvun purkuprojekteihin, jolloin raivattiin tilaa sadoille uusille tavarataloille. Miten käy keskustan, kun kaupankäynti siirtyy muualle?
Näin Ruotsi rakennettiin
Aikamatka alkaa Kiirunasta ja vuodesta 1927. Gert haluaa selvittää, onko Kiiruna oikeasti maailman paras kaupunki. Petra matkustaa ruukkimaiseman halki entisen hitsarin ja pääministerin Stefan Löfvenin seurassa. Mark taas matkustaa Åtvidabergiin pelaamaan jalkapalloa ja pohtii, miten niin pieni paikkakunta voi olla paras niin monessa asiassa. Ovatko teollisuus- ja ruukkipaikkakunnat tekemässä paluuta, ja mitä se siinä tapauksessa merkitsee Ruotsille sadan vuode...
Näin Ruotsi rakennettiin
Aikamatka vie meidät superkalliiden keskustojen nykyajasta vuoteen 1929 seuraamaan Pohjoismaiden suurimman asuinrakennuksen pystytystä. Petra saa tuntumaa 1900-luvun alun asumiskurjuuteen. Gert taas vierailee Malmön Lugnetissa, jossa vanhat asuintalot ovat vuonna 1968 muuttuneet slummeiksi. Mark matkustaa 1980-luvulle ja tapaa taiteilija Carouschka Streijffertin tämän ullakkohuoneistossa. Gert tapaa myös tulevaisuuden asumisen koekaniineja. Voiko asumisen taso ...
Näin Ruotsi rakennettiin
Aikakone vie meidät Tukholmaan ja vuoteen 1925, jolloin Ruotsin ensimmäiset pilvenpiirtäjät kohosivat Kungsgatanille. Mark Isitt suuntaa New Yorkiin ja vierailee 1920-luvun korkeimmassa talossa. Petra Meden kaupunkikävelyllä Hötorgsskraporna-tornitaloilla puhkeaa kiivas keskustelu, ja Gert Wingårdh kokee 60-luvun loiston päivät Siw Malmkvistin kanssa Malmössä. Kuuluvatko pilvenpiirtäjät suurkaupunkiin vielä sadan vuoden päästäkin?
Näin Ruotsi rakennettiin
Onko vika arkkitehtuurissa? Lähde mukaan Kortedalaan, Vällingbyhyn, Skärholmeniin ja Rosengårdiin. Matka vie meidät aikansa huippumoderneista 1950-luvun lähiöistä betoniteollisuuden miljoonaohjelmiin. Mistä tulee lähiöitä nykyään leimaava ulkopuolisuuden tuntu? Miltä lähiöiden valoisampi tulevaisuus voisi näyttää?
Näin Ruotsi rakennettiin
Gert ja Mark päätyvät värmlantilaiseen 1930-luvun torppaan. Mark menee metsään, ja Gert kokeilee elämää torpan emäntänä. Petra kokee auton saapumisen ja sen myötä mökkeilyinnon heräämisen. Lisäksi seuraamme, miten pientilojen Ruotsi muuttuu teollisuusmaataloudeksi. Miten kehitys jatkuu tästä eteenpäin? Palaammeko omavaraisuuteen, vai pelastavatko jauhopukin toukat meidät?
Näin Ruotsi rakennettiin
Ensimmäiseksi matkataan omakotitalokadulle. Petra nauttii omakoti-idyllistä Enskedessä, Mark törmää kuningatar Elisabetiin Norra Ängbyssä, ja Gert vierailee H55-näyttelyssä Helsingborgissa. Kurkistamme myös 1970-luvun pakettitaloihin ja tapaamme talosta haaveilevan pariskunnan Marien ja Billin. Miltä ruotsalainen talounelma voisi näyttää tulevaisuudessa?
Näin Ruotsi rakennettiin
Onko kylä tulevaisuuden konsepti? Astrid Lindgrenin Melukylästä alkava tarina siirtää sekä ihmiset että kylätunnelman maalta uusiin naapurustokaupunginosiin, kuten Örebron Rostaan. Mitä arkkitehtuurilta vaaditaan, jotta kaupunginosa tuntuisi kylältä? Vai löytyykö ratkaisu oikeista kylistä, kuten skånelaisesta Röstångasta?
Näin Ruotsi rakennettiin
Onko kylä tulevaisuuden konsepti? Astrid Lindgrenin Melukylästä alkava tarina siirtää sekä ihmiset että kylätunnelman maalta uusiin naapurustokaupunginosiin, kuten Örebron Rostaan. Mitä arkkitehtuurilta vaaditaan, jotta kaupunginosa tuntuisi kylältä? Vai löytyykö ratkaisu oikeista kylistä, kuten skånelaisesta Röstångasta?
Näin Ruotsi rakennettiin
Onko kylä tulevaisuuden konsepti? Astrid Lindgrenin Melukylästä alkava tarina siirtää sekä ihmiset että kylätunnelman maalta uusiin naapurustokaupunginosiin, kuten Örebron Rostaan. Mitä arkkitehtuurilta vaaditaan, jotta kaupunginosa tuntuisi kylältä? Vai löytyykö ratkaisu oikeista kylistä, kuten skånelaisesta Röstångasta?
Näin Ruotsi rakennettiin
Onko kylä tulevaisuuden konsepti? Astrid Lindgrenin Melukylästä alkava tarina siirtää sekä ihmiset että kylätunnelman maalta uusiin naapurustokaupunginosiin, kuten Örebron Rostaan. Mitä arkkitehtuurilta vaaditaan, jotta kaupunginosa tuntuisi kylältä? Vai löytyykö ratkaisu oikeista kylistä, kuten skånelaisesta Röstångasta?
Näin Ruotsi rakennettiin
Voivatko kaupunkiemme ytimet säilyä keskustoina ikuisesti? Vuonna 1930 Örebrossa avattiin uudenlainen myymäläketju, joka haastoi entisajan torikauppiaat ja pikkuputiikit. Matka jatkuu maailman ensimmäiseen sisäostoskeskukseen ja 1960-luvun purkuprojekteihin, jolloin raivattiin tilaa sadoille uusille tavarataloille. Miten käy keskustan, kun kaupankäynti siirtyy muualle?
Näin Ruotsi rakennettiin
Voivatko kaupunkiemme ytimet säilyä keskustoina ikuisesti? Vuonna 1930 Örebrossa avattiin uudenlainen myymäläketju, joka haastoi entisajan torikauppiaat ja pikkuputiikit. Matka jatkuu maailman ensimmäiseen sisäostoskeskukseen ja 1960-luvun purkuprojekteihin, jolloin raivattiin tilaa sadoille uusille tavarataloille. Miten käy keskustan, kun kaupankäynti siirtyy muualle?
Näin Ruotsi rakennettiin
Voivatko kaupunkiemme ytimet säilyä keskustoina ikuisesti? Vuonna 1930 Örebrossa avattiin uudenlainen myymäläketju, joka haastoi entisajan torikauppiaat ja pikkuputiikit. Matka jatkuu maailman ensimmäiseen sisäostoskeskukseen ja 1960-luvun purkuprojekteihin, jolloin raivattiin tilaa sadoille uusille tavarataloille. Miten käy keskustan, kun kaupankäynti siirtyy muualle?
Näin Ruotsi rakennettiin
Onko vika arkkitehtuurissa? Lähde mukaan Kortedalaan, Vällingbyhyn, Skärholmeniin ja Rosengårdiin. Matka vie meidät aikansa huippumoderneista 1950-luvun lähiöistä betoniteollisuuden miljoonaohjelmiin. Mistä tulee lähiöitä nykyään leimaava ulkopuolisuuden tuntu? Miltä lähiöiden valoisampi tulevaisuus voisi näyttää?